Kuinka hyvin tiimini tai johtoryhmäni toimii? Mistä tietäisin, kuinka paljon parannuspotentiaalia meillä on? Mitä eri vaihtoehtoja olisi kehittää tiimityöskentely paremmaksi ja lähestyä huippusuoritusta? Miten tehdä temppu, jossa porukan toiminta muuttuu merkittävästi paremmaksi ilman, että henkilöitä laitetaan vaihtoon?

Mitäs jos jokainen vain hoitaisi omat asiansa?

Miksi laadukkaan ja toimivan tiimityön merkitys on kasvamassa koko ajan? Miksi se koskettaa meitä kaikkia? Helppoa olisi vain ajatella, että yksilöinä me työskentelemme tehokkaimmin ja sitten vähän niin kuin vältellen hoidetaan pakolliset jutut yhteisesti. Yksilötyölle on paikkansa ja sijansa, mutta yhteistyöhön ja erilaisuuden hyödyntämiseen perustuva tehokas tiimityö luo parhaimmillaan jotakin sellaista, mihin me yksilöinä emme vain pysty.

Mistä tiedän, kuinka hyvät tiimityötaidot ja yhteinen luottamustaso meillä tällä hetkellä ovat? Yksi helppo mittari on tarkkailla, kuinka paljon fokus on työasioissa ja kuinka paljon se on ihmissuhteissa. Normaalissa tilanteessa päähuomio on työasioissa. Poikkeavassa tilanteessa ihmissuhteet ja niiden setviminen vievät liikaa huomiota ja energiaa arkipäivistä.

Onnistu tiimityössä: miten 1+1+1+1+1 = 5 voisi olla 1+1+1+1+1 = 7?

Tärkeintä tiimityöskentelyssä on saavuttaa tilanne, jossa 1+1+1+1+1 ei ole vain viisi (5) vaan se on kuusi (6) tai seitsemän (7). Kun kokonaisuuden summa on enemmän kuin vain sen osien summa, yhteistyö tuottaa merkittävästi lisäarvoa enemmän verrattuna yksilötyöhön.

Toimiva tiimityö edellyttää, että ymmärrämme mitä meidän ryhmässämme ykköset ja plussat ovat. Yleensä meillä on melko hyvä käsitys ykkösistä. Tällöin meillä on melko paljon tietoa ja kokemusta omista ja kaverin yksilöllisistä vahvuuksista ja työtyyleistä.

Meillä on kuitenkin yleensä huono ymmärrys, mitä plussat ovat. Meidän on hankala nähdä, mitkä tekijät vaikuttavat yhteistyömme laatuun. Emmekä tiedä, miten meidän pitäisi yksilöinä ja ryhmänä toimia eri tavalla tulevaisuudessa, jotta synergia kasvaisi – jotta summa olisi kuusi (6) tai seitsemän (7).

Se, että tunnemme plussien takana olevat tekijät huonosti, on ymmärrettävää. Yksi plussan sisältö on yhteistyön laatu. Sen ymmärtäminen ja parantaminen työyhteisöissä ei ole nopea ja helppo juttu. Eikä sitä ole tiimiläisten helppo tunnistaa, koska se ilmenee monessa yhteydessä ja monella eri tasolla.

Entäs jos 1+1+1+1+1 = 3

Huomaa, että summa 1+1+1+1+1 voi olla myös neljä (4) tai kolme (3). Tällä tuloksella ei alakoulun matematiikan kokeessakaan riemuittaisi. Tällöin yksinkertaistettuna teemme yksilöinä työt helpommin ja tehokkaammin. Jos esimerkiksi porukkaa riivaa kuppikuntaisuus, olemme helposti tässä tilanteessa. Energiaa saattaa kulua ryhmän sisäisten ihmissuhteiden viidakon setvimisessä tai epäselvissä vastuissa eikä sitä jää enää niin paljoa asiakkaan ongelmien ratkomiseen.

Toimivan tiimin tunnusmerkit kiteytyvät kolmeen tekijään

Täysin kattavaa vastausta, millainen on ”perushyvin” toimiva tiimi, voi olla vaikea luoda. Yleisinä tunnusmerkkeinä nostan kolme tekijää ylitse muiden.

Jos tiedetään ja on yhteisesti ymmärrettynä, mikä on asiakaslähtöinen yhteinen tavoite ja suunta, niin perusta hyvälle yhteiselle työnteolle on luotu.

Seuraavaksi tarkkailisin, onko agendalla säännöllisesti ”miten me haluamme toimia ja tehdä yhteistyötä, eli mitkä ovat tiimin pelisäännöt -keskustelua ja pohdintaa.

Jos on tunnistettavissa yhteisvastuullisuutta yksilöinä ja ryhmänä, niin silloin olemme jo pitkällä.

Mitkä ovat tiimityön peruskysymykset, joilla parantaa onnistumista?

Mm. Ristikangas & Rinne (2014) ovat esittäneet, että ryhmien kehitystyön primääritavoitteet ovat

(1) Yhteistyö & yhdessä oppiminen (2) Muutoskyvykkyys (3) Palautekulttuuri (4) Erilaisuuden hyödyntäminen (5) Konfliktikompetenssi

On silmiinpistävää, kuinka tuolta listalta puuttuvat ne tyypilliset asiat, joita usein yrityksissä ja yhteisöissä kehitetään, esim. onnistumisen mittarit, palaverikäytännöt ja sidosryhmien tunnistaminen. Nämäkin asiat ovat tärkeitä, mutta kehittämisen keskiössä ne eivät ole. Yllä mainittujen viiden tekijän parantaminen on yhteinen oppimisprosessi, jonka keskeisenä vauhdittajana ja edellytyksenä on jäsenten välisen luottamuksen kasvaminen.

Huipputason tiimityöskentely sisältää riskinottokykyä ja oppimista

Hyvin toimivassa tiimissä jäsenet ovat sitoutuneet yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.

He pystyvät täydentämään toisiaan taidoillaan ja heidän tekemistään leimaa yhteinen toimintamalli.

Lisäksi heillä on yhteisvastuu ryhmän tuotoksesta eli viime kädessä yksilön tavoite väistyy yhteisen tavoitteen tieltä.

Miten tiedän ja tunnistan, olemmeko matkalla hyvästä, toimivasta ryhmästä maailmanluokan huipuiksi?

Kehityksen kärjessä olevassa huipputiimissä on yllä mainittujen piirteiden lisäksi korkea riskinottokyky ja hyvä jäsenten välinen psykologinen turvallisuus.

Jäsenet ovat myös sitoutuneet sekä henkilökohtaiseen että yhteiseen oppimiseen.

Mitä on tiimityö parhaimmillaan arkipäivän kiireessä?

Huipputason tekeminen vaatii yhteistä ajattelua, käytännön toimenpiteitä ja pelisääntöjä, miten haluamme yhteisesti toimia. Haluan korostaa tässä miten-näkökulmaa. Ei ole nimittäin ihan tavallista, että tiimi tai johtoryhmä viikko- tai kk-palaverissaan keskittyisi säännöllisesti miettimään, MITEN me ryhmänä teemme yhteistyötä ja MITEN sitä kehitämme?

Tiimityö työelämässä on välillä vuoristorataa

On hyvä muistaa, että työelämä on usein muutoksia täynnä ja välillä vuoristorataa. Tällöin ihmisten yhteistyökyky ja sen laadukkuus myös muuttuu ajan kuluessa. Samoin tiimien kehitysvaiheet ovat koko ajan muutoksessa. Muutos voi olla molempiin suuntiin eli taantumista tai positiivista kehittymistä. Kerran saavutettu ihmisten välinen positiivinen synergia ei kanna pitkälle, jollei siihen tietoisesti kiinnitetä huomiota ja tehdä konkreettisia parannuksia yhteistyön ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Lähteenä käytetty mukaillen: Bomentis CoachingHouse Oy

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *